Tammikuu 2008

Katsaus vuoteen 2007

Vuosi 2007 oli ylioppilaskunnan 96. toimintavuosi ja sitä luotsasi Jenni Laakson johtama hallitus. Edellisen hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana toimineella Laaksolla oli puheenjohtajan tehtävään vaadittavaa kokemusta, joka tuli tarpeeseen toimintavuoden osoittautuessa poikkeuksellisen haastavaksi.

Vuotta leimasi työntäyteisyys

Tammikuussa Laakson hallitus loi itselleen kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, jonka rakennetta oli ansiokkaasti kehitetty aiemmista vuosista: suunnitelma sisälsi konkreettisia tavoitteita ja toteutettavia projekteja. Suunnitelman kunnianhimoisuutta kuvasti työläiden projektien suuri lukumäärä ylioppilaskunnan resursseihin nähden ja se, ettei uusille, yllättäville hankkeille ollut varattu juurikaan voimavaroja.

Jälkiviisaasti voidaankin todeta, ettei tammikuussa 2007 osattu ennustaa riittävästi innovaatioyliopistohankkeen vaatimaa suunnittelupanosta ja sen vaikutusta ylioppilaskuntaamme. Toimintasuunnitelmassa oli kirjattuna massiivisia muutoshankkeita, joista osa toteutettiinkin suunniteltua laajempina. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa eduskuntavaalivaikuttaminen, alumnitoiminnan kehittäminen, viestinnän siirtäminen perinteisestä tiedotuslehdestä yhteisölliseen, web-pohjaiseen viestintään sekä kansainvälisten asioiden sektorin integroiminen muihin sektoreihin.

Suuria hankkeita toteutettiin myös toimintasuunnitelman ulkopuolelta. Lyyra-palvelun tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin sijasta edustajisto päättikin kevään viimeisessä kokouksessaan, että Lyyra-kortti pitää ottaa käyttöön jo syksyllä. Lisäksi
Arkadiankatu 28 -kiinteistöprojektia ei ollut huomioitu toimintasuunnitelmassa ja myöhemmin osoittautuikin, että hankkeen kehitystyö ja esimerkiksi rakennusluvan saaminen vaativat melkoisia ponnistuksia.

Hallitus vei edustajiston ohjauksessa toimintasuunnitelmaansa ansiokkaasti eteenpäin, mutta kiire ja paineet vaikuttivat jopa toimijoiden hyvinvointiin.

Suuret muutokset vaativat selkeätä toiminnan ohjausta

Loppuvuodesta KY:llä käytiin paljon keskustelua toiminnan ohjauksesta ja johtajuudesta. Näiden puute johtui yksinomaan siitä, ettei niitä ollut ennen tarvittu samassa mittakaavassa kuin nykytilanteessa; KY:llä on pärjätty ilman vahvaa johtajuutta, sillä hyväksi havaitut toimintatavat on voitu toistaa vuodesta toiseen ilman merkittäviä kehittämistarpeita. Nyt oltiin kuitenkin todella suurten muutosten edessä, ja ilman vahvaa ohjausta tavoitteet ja prioriteetit hämärtyivät ajoittain. Itseohjautuvuus, jonka pohjalta ylioppilaskuntamme oli pitkään voinut toimia, oli johtanut siihen, että kukin suoritti lukuisia hajanaisia tehtäviä ja moni uupui lopulta työtaakan ja muutosten alle.

Ansiokkaasti luotu toimintasuunnitelma ei lopulta toteuttanut tarkoitustaan, kun hallitus ei seurannut suunnitelman edistymistä, eikä edustajisto piitannut aiemmista suunnitelmista ohjatessaan hallituksen toiminnan suuntaviivoja. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan pitää kulttuurisektoria, jolle kirjattiin toimintasuunnitelmassa kaksi tavoitetta: käynnistää KY:n museoprojekti ja ottaa käyttöön sähköinen lipunmyynti. Molemmat jätettiin kuitenkin toteuttamatta ilman erillistä hallituksen päätöstä, ja toimijoiden resurssit suunnattiin sektorin kehityssuunnitelman kirjoittamiseen.    

Toimintaa kehitettiin päättäväisesti

Edustajisto, hallitus ja pääsihteeri ottivat kaikki opikseen ja ryhtyivät luomaan ylioppilaskunnalle ohjausmallia. Edustajisto hyväksyi ylioppilaskunnalle sen ensimmäiset arvot, mission, vision ja strategian, joiden avulla määriteltiin toiminnalle selkeät raamit ja suunta.

Hallitus puolestaan loi loppuvuodesta edustajistolle pohjamuistion toiminnan suuntaviivoista, johon se kirjasi omat näkemyksenä seuraavan vuoden toteutettavista projekteista. Lisäksi uudet toimijat saivat väistyvältä hallitukselta eväitä siihen, kuinka toimintasuunnitelman ohjaavuutta voitaisiin parantaa.
 
Toimintasuunnitelma ei kuitenkaan kykene ohjaamaan kaikkia toimintoja KY:n kaltaisessa palveluorganisaatiossa, joten syksyllä 2007 päätettiin ryhtyä järjestämään pääsihteerin ja sihteeristön välisiä kuukausipalavereita, joissa käydään kunkin osalta läpi tulevan kuukauden tavoitteet. Tehtäviä priorisoidaan kuukausittain toimenkuvan ja toimintasuunnitelman pohjalta määritellen tulevan kuukauden toiminnan painopisteet. 

Kuten vuosikertomuksen muista osioista voi lukea, toteuttivat vuoden 2007 toimijat monia suuria hankkeita. Lisäksi he saivat aikaan jotain sellaista, mitä tämän julkaisun sivut eivät riitä kuvaamaan - he kehittivät KY:tä toimintaympäristönä tulevia toimijasukupolvia varten, selkeyttäen ylioppilaskuntamme toiminnanohjausta suuren murroksen kynnyksellä.

Valiokuntien puheenjohtajille

Hallituksen puheenjohtaja pyysi minua pitämään jossain vaiheessa lyhyen koulutuksen valiokuntien puheenjohtajille valiokuntien johtamisesta.

Emme ole vielä sopineet tälle aikaa, enkä ole sen kummemmin vielä miettinyt koulutuksen sisältöä, mutta tässä yksinkertainen ohjenuora heti toiminnan alkumetreille. Mikael Saarinen ja Pauli Aalto-Setälä ovat kirjoittaneet neuvoni niin osuvasti, että siteeraan suoraan heidän kirjaansa Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille (2007)

“Johtamisessa välitön toiminta on harvoin hyväksi. Vaikka esimiehenä tiedät, miten pitäisi toimia, jatkuva suunnannäyttäminen ei kehitä johdettaviesi itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta. Täytyy oppia tunnistamaan, mikä on oikea hetki näyttää suuntaa ja johtaa. Ajoitus on erittäin tärkeä. On osattava olla hiljaa ja taustalla ja johtaa, kun on johtamisen aika.”

“Odottelu ja tilaisuuksien antaminen toisille on välillä turhauttavaa ja johtaa usein jopa virheisiin ja muihin pettymyksiin. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus, jos haluaa tavoitella tilannetta, jossa ei ole joukon paras asinatuntija vaan sen esimies.”

Vapaaehtoistoimijoiden johtamisessa on omat haasteensa. Miten luodaan hyvä yhteishenki? Miten vapaaehtoisia motivoidaan? Mitä tehdä jos joukossa on vapaamatkustajia? Miten toimia reiluna ja itsevarmana johtajana, kun porukassa on omia parhaita kavereita? Muun muassa näihin kysymyksiin saatte vastauksia koulutuksessa, jonka antia pyrin avaamaan aikanaan myös tänne blogiin.



Architect: Petri Vilén | Interiors: Pasi Väänänen, Pia Ettala | Palaute