Hallituksen puheenjohtaja pyysi minua pitämään jossain vaiheessa lyhyen koulutuksen valiokuntien puheenjohtajille valiokuntien johtamisesta.
Emme ole vielä sopineet tälle aikaa, enkä ole sen kummemmin vielä miettinyt koulutuksen sisältöä, mutta tässä yksinkertainen ohjenuora heti toiminnan alkumetreille. Mikael Saarinen ja Pauli Aalto-Setälä ovat kirjoittaneet neuvoni niin osuvasti, että siteeraan suoraan heidän kirjaansa Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille (2007)
“Johtamisessa välitön toiminta on harvoin hyväksi. Vaikka esimiehenä tiedät, miten pitäisi toimia, jatkuva suunnannäyttäminen ei kehitä johdettaviesi itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta. Täytyy oppia tunnistamaan, mikä on oikea hetki näyttää suuntaa ja johtaa. Ajoitus on erittäin tärkeä. On osattava olla hiljaa ja taustalla ja johtaa, kun on johtamisen aika.”
“Odottelu ja tilaisuuksien antaminen toisille on välillä turhauttavaa ja johtaa usein jopa virheisiin ja muihin pettymyksiin. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus, jos haluaa tavoitella tilannetta, jossa ei ole joukon paras asinatuntija vaan sen esimies.”
Vapaaehtoistoimijoiden johtamisessa on omat haasteensa. Miten luodaan hyvä yhteishenki? Miten vapaaehtoisia motivoidaan? Mitä tehdä jos joukossa on vapaamatkustajia? Miten toimia reiluna ja itsevarmana johtajana, kun porukassa on omia parhaita kavereita? Muun muassa näihin kysymyksiin saatte vastauksia koulutuksessa, jonka antia pyrin avaamaan aikanaan myös tänne blogiin.
Ja miten johtaa aivan erilaisia ihmisiä? Miten huomioida heidän omat erityispiirteensä? Ja missä menee tasapaino asioiden ja ihmisten johtamisen välillä? Mielenkiintoisia kysymyksiä.
Vielä viimeiseksi: minkälainen se paljon puhuttu hyvä johtaja onkaan?